Suomessa ihmiset viettävät aikaa töissä niin paljon, että usein jopa muu elämä jää työnteolle toiseksi. Siksi onkin turvallista sanoa, että Suomi on hyvin työkeskeinen maa, jossa ihmisiä kannustetaan työntekoon kaikin eri keinoin. Toisaalta tämä aiheuttaa myös sen, että ihmisten elämä monesti jää jopa liiaksikin työnteon jalkoihin, mikä puolestaan poikii ikäviä sivuvaikutuksia valtion ja kuntien näkökannalta. Tällaisiin vaikutuksiin voidaan lukea muun muassa lasten tekemättä jättäminen uran vaarantumisen pelossa tai lasten hankkimisen lykkääminen niin pitkälle, ettei lasten saaminen enää olekaan mahdollista. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, että Suomen väkiluku laskee ja tämä puolestaan aiheuttaa suurta epäsuhtaa väkiluvun ikäjakaumalle.

Suomessa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua korkeasti

Suomessa työskentely on sikäli erityistä, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua korkeasti varallisuudesta riippumatta. Monissa maissa kouluttautuminen on jokaisen yksilön omalla vastuulla, ja siihen saattaa palaa jopa satoja tuhansia euroja elämän aikana. On selvää, että tällöin moni pidättäytyykin samassa ammatissa koko elämänsä ajan tai ryhtyy oman onnensa sepäksi yrittäjänä. Suomi onkin juuri siksi maailmalla erittäin tunnettu maa, että se tarjoaa ilmaisen koulutuksen kaikille kansalaisilleen. Myös opiskelijoiden keski-ikä on muita maita korkeampi, sillä ihmisten kynnys lähteä opiskelemaan kypsemmälläkin iällä on tavallista matalampi. Itse asiassa Suomessa on nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, että ihminen kouluttautuu elämänsä aikana useampaan ammattiin ja käy elämänsä aikana läpi useampiakin eri urapolkuja.

Kannustinloukkuja puretaan jatkuvasti

Valtio yrittää mahdollisimman tehokkaasti purkaa niin sanottuja kannustinloukkuja, joita on kehittynyt sen sosiaaliturvasysteemin johdosta. Tällaiset tilanteet aiheuttavat sen, että joidenkin henkilöiden on itse asiassa edukkaampaa olla työttömänä ja saada korvauksia valtiolta kuin käydä töissä ja saada palkkaa vain nimellisesti korvauksia enemmän. Tällaisten tilanteiden purkaminen pakottaa työkykyiset ihmiset tuottamaan sen sijaan, että nämä hyväksikäyttäisivät sosiaaliturvan mahdollisuutta ja niin sanotusti kiertäisivät sääntöjä omien etujensa tähden. Toki joissakin tapauksissa kannustinloukkuja on edelleenkin olemassa, mutta suurelta osalta niitä on onnistuttu purkamaan onnistuneesti. Loppujenkin kannustinloukkujen purkaminen saattaa tarkoittaa tulevaisuuden kannalta kohentuvia työllisyyslukemia sekä täten positiivisempia tulevaisuuden näkymiä koko valtiolle.